Velvollisuuksien ylistys

Kalevi Sorsa olisi täyttänyt viime joulukuussa 80 vuotta. Hän oli talouspoliitikoksi taipunut humanisti, joka opetteli ulkoa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, kun se hyväksyttiin vuonna 1948. Sorsa kertoi uskoneensa, että tuo julistus avaisi uuden aikakauden toisen maailmansodan runtelemalle maailmalle. Ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen artikla kuuluu: "Kaikki syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen, kuuluu samaan prosessiin ihmisoikeuksien julistuksen kanssa, vaikka siinä oli kyse strategisesti tärkeistä raaka-aineista.

Belgialainen diplomaatti Philippe de Schoutheete kirjoittaa esseekokoelmassaan "Kaikkien Eurooppa", että aloite yhteisöstä syntyi pohjattomasta voimattomuuden tunteesta. Hän kuvailee sotien jälkeistä tilannetta näin: "Sellaisen, joka ei ole itse elänyt tuota aikaa, on sitä vaikea käsittää. Se oli hävitettyjen kaupunkien ja tehtaiden, nälkää näkevien kansojen ja vaikeiden kulkuyhteyksien fyysistä voimattomuutta. Ja psykologista voimattomuutta kantaa menneisyyden järkytyksiä, kaikkien vuorollaan kokemaa voittajien ja voitettujen raivoa ja vihaa. Se oli niin ikään poliittista voimattomuutta, eksyneiden hallitusten häpeällistä heikkoutta kiirehtiä Washingtoniin muutaman dollarin tähden."

Ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisen ja hiili- ja teräsyhteisön perustamisen jälkeen olemme todistaneet valtavan taloudellisen hyvinvoinnin kasvun, globalisaation mahdollistaneen teknologisen kehityksen ja yhteisen, oikeusvaltioperiaatteelle rakentuvan Euroopan synnyn. Suomessa olemme rakentaneet hyvinvointivaltion, joka on mahdollistanut kansalaisille muun muassa tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja terveydenhoitoon sekä sosiaalisen turvaverkon vaikeiden elämäntilanteiden varalle.

Menestystarina ei ole kuitenkaan merkinnyt, että voisimme olla huolettomin mielin. Sekä maailmalla että meillä Suomessa on näkyvissä merkkejä siitä, ettei ihmiskunta pohjimmiltaan opi menneisyyden kokemuksista eikä edistys ole pysyvää. Pessimistisimmät havitsevat nykyisessä henkisessä ilmastossa yhteyksiä toista maailmansotaa edeltäneeseen aikaan, jossa autoritarismi korvasi demokratiaa ja jossa politiikkaa rakennettiin vihanpidon varaan.

Kalevi Sorsa osallistui 1990-luvun lopulla valtiomiesveteraanien ryhmään, jossa hänen lisäkseen olivat mukana muun muassa Helmut Schmidt ja Jimmy Carter. Miehet julkaisivat vuonna 1997 universaalin julistuksen kansalaisten velvollisuuksista. Sen tarkoitus oli täydentää ihmisoikeuksien julistusta ja siinä todettiin seuraavaa:

"Jos meillä on itsellämme oikeus elämään, meillä on velvollisuus kunnioittaa kaikkien elämää."

"Jos meillä itsellämme on vapaus, olemme velvollisia kunnioittamaan toisten ihmisten vapauksia."

"Jos meillä on oikeus turvallisuuteen, meillä on velvollisuus luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset nauttia inhimillisestä turvallisuudesta."

"Jos meillä itsellämme on mielipiteen, omantunnon ja uskonnonvapaus, meillä on velvollisuus kunnioittaa toisten mielipiteitä ja uskonnollisia periaatteita."

Velvollisuuksien julistus ei ottanut tuulta siipien alle. Liekö sattumaa, että juuri samaan aikaan sen kanssa julistettiin hyveeksi ahneus lanseeraamalla käsite "shareholder value". Sen mukaan yrityksen tärkein tehtävä on voiton tuottaminen omistajilleen. Käsite ei ollut uusi. Ensimmäisen kerran sen nimeen vannottiin jo 1920-lvulla eli ennen 1930-luvun talousromahdusta, jolla oli taloudellisten vaikutusten ohella tunnetut poliittiset seurauksensa.